content/fi-fi/images/repository/isc/2021/how-to-identify-fake-news-1.jpg

Mitä valeuutisilla tarkoitetaan?

Valeuutisilla viitataan valheellisiin tai harhaanjohtaviin tietoihin, jotka esitetään oikeina uutisina. Yleensä valeuutiset sisältyvät seuraaviin kahteen luokkaan:

  1. Tarkoituksella valheelliset tarinat. Toisin sanoen, jutut julkaisseet henkilöt tietävät niiden olevan valheellisia, mutta julkaisevat ne kuitenkin. Tavoitteena saattaa olla yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen tai liikenteen ohjaus tietyille verkkosivuille.
  2. Todenmukaisia tietoja sisältävät tarinat, jotka ovat suurelta osin virheellisiä. Syynä saattaa olla, että kirjoittaja ei ollut tarkistanut kaikkia faktoja, tai hän on suurennellut tiettyjä näkökulmia korostaakseen tiettyä mielipidettä.

Virheelliset tiedot eivät ole uusi ilmiö. Termiä "valeuutinen" käytettiin itse asiassa jo 1800-luvulla, mutta internet ja sosiaalinen media ovat vaikuttaneet sanan käyttöön ja leviämiseen. Ennen internetin keksimistä ihmiset kuulivat yleensä uutiset luotetuista medialähteistä, joiden journalistit noudattivat tiukkoja toimintaohjeita. Internet on mahdollistanut uusia tapoja julkaista, jakaa ja lukea uutisia ja tietoja, ja sitä koskevia säännöksiä tai toimituksellisia standardeja on olemassa vain vähän. Monet ihmiset lukevat uutisia sosiaalisesta mediasta ja muista verkkolähteistä, joiden juttujen uskottavuutta tai valheellisuutta on vaikea määrittää.

Valeuutisten tyypit

Valeuutisia on eri tyyppejä uutisten laatijoiden motivaatiosta riippuen. Esimerkiksi:

Klikkiotsikko

Sensaationtavoittelu myy ja järkyttävät tai oudot tarinat tai vääristyneet kuvat houkuttelevat klikkauksia ja jakoja verkossa. Klikkiotsikolla viitataan tarinoihin, jotka on tarkoituksella suunniteltu houkuttelemaan verkkosivuille kävijöitä ja siten lisäämään sivun omistajien mainostuottoja – usein totuuden ja tarkkuuden kustannuksella.

Propaganda

Tällä viitataan valheellisiin tai vääristeltyihin tarinoihin, jotka on laadittu yleisön harhauttamiseksi ja poliittisen agendan tai puolueellisen näkökulman mainostamiseksi.

Heikkolaatuinen journalismi

Joskus journalisteilla ei ole aikaa tarkistaa kaikkia faktoja ennen jutun julkaisua. Tällöin aidoista virheistä muodostuu valeuutisia. Luotettavat uutislähteet korjaavat juttujensa virheet ja tiedottavat lukijoille tekemistään virheistä.

Harhaanjohtavat otsikot

Joskus juttu saattaa olla suurilta osin totta, mutta sensaationhakuisella tai harhaanjohtavalla otsikolla houkutellaan lukijat klikkaamaan sitä. Tämä voi johtaa valeuutisiin, sillä jutut leviävät sosiaalisessa mediassa, missä näytetään usein vain otsikko ja pieniä otteita artikkelista.

Huijareitten sisältö

Valheelliset ja keksityt jutut imitoivat aitoja uutislähteitä huijatakseen tai harhauttaakseen yleisöä.

Satiiri tai parodia

Joskus valeuutisia julkaistaan viihteenä. Esimerkiksi satiireissa käytetään huumoria, ironiaa tai liioittelua uutisista tai julkkiksista vitsailuun. Nämä jutut eivät pyri huijaamaan yleisöä, koska niitä ei ole tarkoitettu otettavan tosissaan. Tunnettuja esimerkkejä satiirisista verkkosivuista ovat The Onion ja The Daily Mash.

Joskus tunnetut poliitikot kumoavat "valeuutisina" juttuja, joista he eivät ole yhtä mieltä, vaikka kyseessä saattaakin olla todelliset ja todistetut tiedot. Termin "valeuutiset" käyttö laajenee ja se tarkoittaa eri asioita eri ihmisille, joten se voi aiheuttaa kiistaa. Vuonna 2018 Britannian hallitus kielsi termin virallisista asiakirjoista sillä perusteella, että se on liian huonosti määritelty ollakseen merkityksellinen. Sen sijaan, se suositteli termien "virheellinen tieto" ja "disinformaatio" käyttöä valheellisten tarinoiden kuvailuun.

  • Disinformaatio (engl. disinformation) tarkoittaa valheellisia tai harhaanjohtavia tarinoita, jotka on luotu ja jaettu tarkoituksella. Usein laatija ja jakaja on kirjoittaja, jolla on taloudellinen tai poliittinen motiivi teolleen.
  • Virheellinen tieto (engl. misinformation) tarkoittaa myöskin valheellisia tai harhaanjohtavia tarinoita. Tässä tapauksessa juttuja ei välttämättä ole luotu ja jaettu tarkoituksella tavoitteella, että ne johtaisivat ihmisiä harhaan.

Kuinka valeuutiset toimivat?

Valeuutisia levitetään usein valeuutisten verkkosivuilla, jotka matkivat aitoja uutislähteitä uskottavuuden lisäämiseksi. Tutkimuksen mukaan sosiaalinen media mahdollistaa valeuutisten nopean leviämisen. Itse asiassa ne leviävät nopeammin kuin todelliset uutiset. Valeuutiset leviävät nopeasti, koska ne on tyypillisesti luotu kiinnittämään huomiota ja vetoamaan tunteisiin. Sen vuoksi niissä on usein omituisia väitteitä tai tarinoita, jotka lietsovat vihaa tai pelkoa.

Sosiaalisen median syötteet priorisoivat usein sisältöä niiden saaman huomion (eli jakojen ja tykkäysten) mukaan sisällön tarkkuuden tai tutkittujen tietojen perusteella. Tämä lähestymistapa mahdollistaa klikkisotsikoiden, liioittelun ja virheellisten tietojen nopean leviämisen. Sosiaalisen median yritykset nähdään usein alustoina eikä julkaisijoina. Näin ollen heitä eivät koske samat oikeudelliset sitoumukset kuin perinteisiä medioita. Tämä tosin voi muuttua poliittisen ja oikeudellisen ympäristön kehittyessä.

Sosiaalisen median botit voivat levittää valeuutisia, sillä ne massatuottavat ja levittävät artikkeleita ottamatta huomioon lähteiden luotettavuutta. Botit voivat luoda verkossa valetilejä, jotka saavat seuraajia, tunnustusta ja auktoriteettia. Osa tileistä on ohjelmoitu levittämään virheellistä tietoa.

Trolleilla, eli internetin käyttäjillä, jotka tarkoituksella yrittävät aloittaa riitoja tai suututtaa ihmisiä, on oma osansa valeuutisten levityksessä. Joskus heille maksetaan siitä poliittisista syistä. Termejä "trollifarmi" tai "trollitehdas" käytetään viitattaessa vakiinnutettuihin trolliryhmiin, jotka pyrkivät sekaantumaan poliittiseen päätöksentekoon.

Valeuutiset voivat sisältää syväväärennöksiä. Ne ovat digitaalisella ohjelmistolla, koneoppimisella ja kasvojen vaihdolla luotuja valevideoita. Kuvia yhdistellään ja luodaan uutta kuvamateriaalia, joka esittää tapahtumia ja toimia, joita ei koskaan oikeasti tapahtunut. Tulokset voivat olla hyvin vakuuttavia ja niitä on vaikea tunnistaa valheellisiksi.

Esimerkkejä valeuutisista

Esimerkkejä valeuutisista

Valeuutiset koronaviruksesta

Covid-19-pandemia loi verkossa otollisen alusta virheelliselle tiedolle ja valeuutisista oli useita esimerkkejä koko kriisin ajan. Sinnikäs esimerkki sosiaalisen median valeuutisista oli väite, että 5G-teknologia liittyi viruksen leviämiseen. Oletettavasti, koska 5G heikensi immuunijärjestelmää ja virus kommunikoi radioaaltojen välityksellä. Nämä väitteet eivät olleet totta ja viralliset lähteet kumosivat ne toistuvasti, mutta niitä silti jaettiin laajalti.

Yhdysvaltojen presidentinvaalit vuonna 2016

Valeuutiset ja virheellinen tieto nousivat merkittäväksi kysymykseksi Yhdysvaltojen vaaleissa vuonna 2016, kun kautta puolueiden esiintyi valheellisia ja harhauttavia väitteitä. Yksi analyysi vihjaili, että suuri osa vaalien valeuutisista oli makedonialaisten teinien luomia. He huomasivat, että mitä puolueellisempia tarinoita he loivat, sitä enemmän lukijat klikkasivat ja jakoivat juttuja, ja sitä enemmän ne tuottivat rahaa.

Bostonin maratonin pommi-isku

Bostonin maratonin pommi-iskun vanavedessä vuonna 2013 verkossa kiersi valheellisia väitteitä, että pommitus oli Yhdysvaltojen hallituksen taidokas juoni. Salaliittoteoriat rehottavat kautta maailman terroristi-iskujen jälkeen. Iskujen uskotaan olevan "lavastettuja hyökkäyksiä", eli valtion tai salaseuran suorittamia näiden pyrkiessä laittamaan syy muiden niskoille tai peittelemään muita toimia.

Kim Jong-un – seksikkäin elossa oleva mies?

Vuonna 2012 satiirinen verkkosivu The Onion julkaisi artikkelin väittäen, että Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-un oli äänestetty seksikkäimmäksi elossa olevaksi mieheksi ja että "pyongyangilainen sydäntenmurskaaja oli jokaisen naisen unelma". Esimerkkinä siitä, kuinka satiiri saatetaan ymmärtää väärin eri kulttuureissa, kiinalaiset julkaisut – mukaan lukien Kiinan kommunistisen puolueen sanomalehti – raportoivat väitteestä ikään kuin se olisi totta.

Mitkä ovat valeuutisten vaarat?

Ihmiset tekevät usein tärkeitä päätöksiä – esimerkiksi ketä he äänestävät vaaleissa, tai mitä lääketieteellisiä hoitoja he ottavat sairastuessaan – sen perusteella, mitä uutisissa sanotaan. Sen vuoksi luotettavat uutiset ovat niin tärkeitä. Valeuutisten vaaroja ovat mm. seuraavat:

  • Kun ihmiset eivät voi erottaa todellisten ja valeuutisten eroja, tärkeitä sosiaalisia ja poliittisia kysymyksiä koskien syntyy hämmennystä ja väärinkäsityksiä. Kun ihmisillä on tunne, että "et voi luottaa mihinkään lukemaasi tietoon", se sabotoi luottamuksen oikeisiin uutislähteisiin.
  • Valheelliset ja harhaanjohtavat tarinat lääketieteellisistä hoidoista ja vaarallisista sairauksista – kuten syövästä tai Covid-19:stä – voivat saada ihmiset tekemään vääriin tietoihin perustuvia terveyttä koskevia päätöksiä.
  • Monet valeuutisista on suunniteltu lietsomaan ja voimistamaan yhteiskunnallisia konflikteja. Kun väittelyn eri osapuolilla on omat "faktansa", yhteiskunnan ryhmittymät jakautuvat erilleen, mikä voi vaikuttaa vaalituloksiin.
  • Yliopistot ja korkeakoulut olettavat oppilaiden käyttävät laadukkaita tietolähteitä tehtävissään. Valheellisia tai harhaanjohtavia tietolähteitä käyttävät opiskelijat voivat saada huonommat arvosanat.

Kuinka tunnistat valeuutiset

Ehkä mietit, kuinka tunnistat valeuutiset Facebookissa ja muilla sosiaalisen median sivustoilla. Entä kuinka vältät opiskelijana valeuutiset? Ja kuinka vältät jakamasta tahattomasti virheellistä tietoa verkossa? Kerromme kymmenen vinkkiä, kuinka tunnistat virheelliset tiedot, valeuutisten verkkosivut ja mitä tulisi pohtia ennen tietojen jakamista.

1. Tarkista lähde

Tarkista katselemasi sivun verkko-osoite. Joskus valeuutisten sivujen verkko-osoitteessa voi olla kirjoitusvirheitä, tai ne käyttävät epätavallisia verkkotunnuksia, kuten ".infonet" tai ".offer". Jos et tunne sivua, lue sen "Tietoja meistä" -osio.

2. Tarkista kirjoittaja 

Tutki kirjoittajaa koskevia tietoja selvittääksesi hänen uskottavuutensa. Onko kyseessä todellinen ihminen, onko hänellä hyvä maine, kirjoittaako hän erityisalastaan ja onko hänellä tietty agenda? Mieti, mitkä kirjoittajan motiivit voivat olla.

3. Tarkista muita lähteitä

Raportoivatko muut uutis- ja medialähteet samasta tarinasta? Onko jutussa mainittu luotettavia lähteitä? Ammattimaiset globaalit uutistoimistot noudattavat toimituksellisia ohjeita ja heillä on laajat resurssit faktojen tarkistusta varten. Jos he raportoivat tapauksesta, se on hyvä merkki.

4. Pysy kriittisenä:
Monet valeuutisista on kirjoitettu nokkelasti herättämään vahvoja emotionaalisia reaktioita, kuten vihaa tai pelkoa. Säilytä kriittinen asenne ja kysy itseltäsi, miksi tämä tarina on kirjoitettu? Edistääkö se tiettyä agendaa tai aatetta? Yrittääkö juttu saada minut klikkaamaan toista verkkosivua?

5. Tarkista faktat

Uskottavat uutiset sisältävät paljon faktoja: dataa, tilastoja, asiantuntijoiden lainauksia jne. Jos faktat puuttuvat, mieti, mistä se johtuu. Valheellisia tietoja sisältävät raportit sisältävät virheellisiä päivämääriä tai muuteltuja aikajanoja. On hyvä tarkistaa, milloin artikkeli julkaistiin. Onko kyseessä nykyinen vai vanha uutinen?

6. Tarkista kommentit

Vaikka artikkeli tai video olisi todellinen, sen alla olevat kommentit eivät sitä välttämättä ole. Usein vastaukseksi julkaistut linkit tai kommentit ovat bottien automaattisesti luomia tai ihmisiä on palkattu kirjoittamaan hämäävää ja harhaanjohtavaa sisältöä.

7. Tarkista omat ennakkoasenteesi

Meillä kaikilla on ennakkoasenteita. Vaikuttavatko ne sinun tapaasi reagoida juttuun? Sosiaalinen media voi luoda kaikukoppia ehdottamalla sinulle tarinoita, jotka vastaavat olemassa olevia selailutapojasi, mielenkiinnon kohteitasi ja mielipiteitäsi. Mitä enemmän luemme juttuja eri lähteistä ja perspektiiveistä, sitä todennäköisemmin luomme paikkansapitäviä päätelmiä.

8. Tarkista, onko kyseessä vitsi

Satiiriverkkosivut ovat suosittuja ja aina ei ole selvää, onko kyseessä vitsi tai parodia. Tarkista, onko verkkosivu tunnettu satiireista ja hassujen tarinoiden julkaisemisesta.

9. Tarkista, ovatko kuvat aitoja

Sosiaalisessa mediassa näkemäsi kuvat voivat olla muokattuja tai manipuloituja. Merkkejä manipuloinnista ovat vääristymät (eli taustan suorat linjat näyttävät aaltomaisilta), oudot varjot, rosoiset reunat tai liian täydelliseltä näyttävä ihon sävy. Pidä mielessä myös, että kuva voi olla todellinen, mutta sitä on vain käytetty harhaanjohtavassa kontekstissa. Voit tutkia kuvan alkuperää esimerkiksi Googlen käänteisellä kuvahaulla ja pyrkiä selvittämään, onko kuvaa muutettu.

10. Käytä faktat tarkistavaa sivua

Tunneituimpiin sivustoihin kuuluvat mm.:

Valeuutiset luottavat, siihen että niihin uskovat julkaisevat ja jakavat edelleen valheellista tietoa. Jos et ole varma artikkelin todenmukaisuudesta, pysähdy miettimään ennen tietojen jakamista. Verkkoturvallisuudessa auttaa viruksentorjuntaratkaisu, kuten Kaspersky Total Security, joka suojaa sinua hakkereilta, viruksilta, haittaohjelmilta ja muista verkkouhkilta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit:

Kuinka tunnistat valeuutiset

Valeuutiset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja. Lue esimerkkejä valeuutisista, niiden aiheuttamista vaaroista ja kuinka tunnistat virheelliset tiedot.
Kaspersky Logo